SÄ OLET AINUTLAATUINEN

Torstaina sain idän matkalta tuliaisiksi jotain muutakin, kuin kynsilakkoja, suklaata ja söpöt yöppärit. Sain kymmenen kiloisen supersankarin, jolla on suklaisimmat silmät mitkä oon ikinä nähnyt. Torstaina vähän ujosteltiin ja katottiin hölmönä, kun höpöttelin hänelle kaikkea mahdollista. Perjantaina sain jo ihanan hammashymyn, kun tulin koulusta kotiin. Eilen sitten jo kiemurreltiin söpösti ja heitettiin volttia mun sylissä ja kikatettiin minkä kerittiin. Myös ekat suomen kielen äänteet saatiin kuulla. Namnam. Ainakin ruoka oli hyvää, jos ei muuta sitten. Pieni mies alkaa jo vähän reagoida nimeensä, hitaasti mutta varmasti. Maissinaksut kelpas myös eilen, pakkohan hänet on opettaa talon tavoille. Mähän syön niitä vauvanaksuja vieläkin joskus. Hahah, parasta.

Ekana yönä tuntu siltä, että meille tuli vaan joku lapsi yöksi ja se lähtee seuraavana päivänä pois. Pian sitä alkaa tajuta, että se lapsi onkin täällä aina. Sehän on mun veli. Se on täällä aamulla kun herään ja illalla kun meen nukkumaan. Vielä tää sisasruselämä on ainakin ihanaa, mutta varmaan ne hankalatkin hetket sieltä tulee. Onneksi herra on vielä niin pieni, eikä ole ihan vielä siinä uhmaiässä ;)

Mä olen maailman onnellisin isosisko. Onnellinen, että saan olla sisko tuollaiselle sydänten särkijälle, jonka hymy pelastaa huonoimmankin päivän ♥