OHI ON

Täällä sitä ollaan vihdoin. Saavuttiin eilen iltamyöhällä moninaisten mutkien jälkeen Eltsun kanssa Helsinkiin ja purettiin matkalaukut samantien. Täällä näyttää nyt niin kodilta! Eihän tää nyt todennäköisesti oo kuin väliaikainen asunto, mutta mistä sitä tietää, jos mä syksyllä palaan ihan samaiseen kämppään opintojen merkeissä. Illalla täällä kämpässä näyttää jo ihanan tunnelmaiselta, mutta näkisitte miltä näyttää, kun aamu valkenee! Tai ehkä kuvista jo saatte vähän osviittaa siitä, miten ihanan valoisaa täällä on! 

Herättiin tossa ysin maissa ja vaikka mä heräsin viideltä ekan kerran ihan valmiina nousemaan ylös ja lähtemään kävelylle lähiympäristöön, koitin ihan oikeasti saada nukuttua jonkin verran, että jaksaa ottaa viimeisestä ja ainokaisesta vapaaviikonlopusta nyt kaiken irti. Tää viikonloppu menee tosiaan ihan rentoillessa ja tutustuessa kaikkiin uusiin juttuihin. Matkakortti pitäis ostaa ja samalla käydä etsimässä se uusi kotisali ja käydä katsomassa, missä ne mun valmennuskurssin tunnit sitten pidetäänkään. Tekemistä riittää, mutta se on kyllä vaan ihanaa!

Niinkun postauksen otsikosta huomaattekin, lukio on nyt ihan todellisesti ohi. Eilen kävin tekemässä vikat ylppärit koululla ja kyllä omista fiiliksistä huomasikin jo, että tää homma alkaa tosiaan käydä jo ihan liian väsyttäväksi. Puolvälissä espanjan koetta alkoi melkein itkettää ja nappasin pari buranaa, melkein ekan kokeen lopussa kattelin vieressä olevaa saksan koetta ja meinasin heittää hanskat tiskiin - haluun pois jo! Tein kuitenkin molemmat kokeet ihan rauhassa loppuun ja sain poistua salista hyvin mielin.

Kyllä mä ihan ylpeänä oon tästä kuuden aineen keväästä. Yhteiskuntaoppi ja äikkä lähti molemmat Eximiana ja ranska huitelee siinä Magnan ja Eximian rajoilla. Ruotsi ei kyllä tuu ällään nousemaan, mutta ei se mua oikeesti haittaa. Lyhyistä kielistä en nyt ymmärrettävästi vielä tiedä, enkä ole edes hyvän vastauksen piirteitä vilkaissut. Sen näkee sitten!

Tiistaina saankin tietää tulevan kevään kirjojen aiheet ja voin sanoa, että jännittää jo ihan huisin paljon. Mitä sieltä ikinä tuleekaan eteen, nyt painetaan täysillä ja toukokuun 25. päivänä voin toivottavasti sanoa, että kaikkeni tein. Mikään ei tuu nyt mun ja pääsykoeurakan eteen, kun saan täällä yksikseni paahtaa. Mua vaan motivoi se, että saan lempikaupungissani taistella unelmieni eteen ja mielessä piilee tietenkin pohjimmaisena toivo siitä, että eläminen jatkuu täällä syksyllä ja mieluiten oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijana.

On oikeesti tosi hassua, miten nopeasti se lukio olikin jo ohi. Oon sanonut tän ihan sata kertaa, mutta silti. Ihanaa tarttua uusiin haasteisiin ja nähdä, mitä tää elämä vielä tuo. Porissa mua nähdään taas juuri vähän ennen lakkiaisia, joten sitä odotetaan puhtaasti innolla. Nyt nautitaan kuitenkin Helsingistä ja alkavasta keväästä!

Me meikkaillaan tässä nyt ja lähdetään tarkemmin tutustumaan ympäristöön. Mulla on taas jonkin verran kommentteja rästissä, mutta koitan vastailla niihin vielä viikonlopun aikana. Toivottavasti teillä on ollut ihan huikea huhtikuun alku, nauttikaa nyt näistä upeista ilmoista!

♥:Emmi