MELKEIN PUOLIVÄLISSÄ | PART 2

Viikonloppuna koittaakin vappu ja mitäs muuta se tarkoittaakaan kuin, että ollaan jo pääsykoekevään puolivälissä. Lukemisesta on alkanut tulla päivärutiini ja kurssilla käyminen on viimeistään nyt alkanut aina silloin tällöin vähän tökkimään. Kuitenkin jokainen hetki siellä istumista antaa arvokasta lisätietoa ja auttaa mua ymmärtämään vielä vähän paremmin, joten istun siellä ihan mielelläni.

Mun viikot koostuu nyt lähinnä "kurssipäivistä" ja "kurssittomista päivistä". Herään kurssipäivinä yleensä viimeistään seiskalta, käyn lenkillä ja suihkussa, syön ja alan kasin maissa lukemaan. Luen yleensä vaihdellen kahteen tai kolmeen saakka, riippuen siitä meinaanko käydä salilla ennen kurssirupeamaa. Salipäivinä taukoa kertyy ehkä vähän enemmän, jokseenkin tunnin ja puolentoista välillä.

Kurssittomina päivinä, kuten tänään torstaina heräsin myös jo seiskalta siitä syystä, että haluun tehdä illalla jotain muutakin. Tänään aloitan lukemisen kasin maissa, jatkan puoleen päivään, pyrähdän nopeasti salille ja jatkan jälleen pänttäilyä iltakuuteen tai seiskaan asti. Tarkoitus olis tänään saada se 7-8 tuntia puhdasta lukemista plakkariin. 

On niitä päiviä kun väsyttää ja on myös niitä, kun energiaa riittäisi vaikka muillekin. Keskimäärin päivät menee samalla energialla ja hyvällä keskittymisellä, vaikka huonojakin hetkiä on. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä itkin sängyssä aamuviiteen kipeää vatsaani ja aloin lukea vasta kympin jälkeen aamulla vähäisten unien takia. Sain kuitenkin mielettömällä energialla painettua lähes viis tuntia itsenäisesti ja toiset neljä tuntia kurssilla. Se on siitä tahdosta kiinni!

Jollain tapaa tällä hetkellä tuntuu, että osaaminen on jo valtava. Se ei kuitenkaan vielä riitä ja nyt maanantaina jo sanoin kavereille ja perheille, että tänään otan "ekan askeleen eteenpäin" ja lisään vielä vähän tehoja. Toisen kerran sitten toukokuussa. Jos tää ei riitä, niin ainakin kaikkeni oon tehnyt. Ja onhan tää prosessi mulle opettanut vaikka mitä. 

♥:Emmi