124 PÄIVÄÄ

 

Huomasin tossa kysymyspostausta tehdessäni, että mun koulunkäynti ja ylppärit on aika kysymyksiä herättävä aihe. Ja niinhän se aina meneekin. Kyllä muakin kiinnostaa lukea muiden koulunkäynnistä, tällä hetkellä luen mieluiten edellisvuosien ylppäreistä, koska se on mulle nyt niin läheinen aihe. Mulle tulikin tästä mieleen, että nyt kun oon alkanut lukea ylppäreihin, niin aattelin tehdä kolmiosaisen postaussarjan asiaan liittyen: tässä kertoa mun ylppäreistä ylipäätään ja avata sitä, miten oon alkanut lukea tähän ekaan kokeeseen, seuraavassa postauksessa kertoa, kuinkas se lukeminen on sitten sujunut ja viimeisessä kertoa, miten se koe sitten meni ja mitkä on fiilikset jälkeenpäin. Näitä postauksia tulee siis noin parin kuukauden välein, sillä mun h-hetki on maaliskuun 20. päivä.

 

Mun ylppäriurakka alkaa siis tosiaan ensi keväänä uskonnolla. En ees tiedä miten uskonnon kirjottamiseen päädyin, jotenkin se into sytty siinä ykkösvuonna, kun ekasta kurssista napsahti kymppi. Kakkoskurssilla istuessani huomasin tykkääväni uskonnon opikselusta tosi paljon, siis niin paljon enemmän kuin yläkoulussa ja päätin, että mä kirjotan uskonnon. Nyt tän jakson jälkeen oon käynyt neljä kurssia uskontoa, enkä yhtään kadu päätöstä kirjottaa uskonto (vielä ainakaan...)!

 

Uskonto on mun pakollinen reaali, jonka lisäksi mun pakollisia aineita on keskipitkä ruotsi, pitkä ranska ja tietenkin äikkä. Ylimääräisinä mulla on pitkä enkku, lyhyt saksa ja lyhyt espanja. Yhteiskuntaoppi mun piti myös kirjoittaa, mutta taidan jättää sen (oikeestaan pienen yllytyksen seurauksena) pois, koska en tarvii sitä missään. Tajusin, että se on mulle vain turhaa stressiä vikaan kevääseen, jolloin kirjoitan lyhyet kielet, äikän ja ranskan. Haluun ranskasta mahdollisimman hyvän arvosanan ja panostankin siihen ihan hulluna. Myös espanjasta mä toivoisin vaikka ihan sitä laudaturia. Jotenkin vaan se masentaa, että 5 prosenttia kirjoittaneista vaan saa sen ällän.

Enkku ja ruotsi jää mulle siis kolmosen syksyyn. En jaksa ottaa niistä mitään stressiä, varsinkaan enkusta - se on kyllä tuntunut vaikeutuvan tässä lukion aikana. Noista kahdesta painotan enemmän ruotsia: se on mulle kuitenkin vielä vähän vaikeempaa kuin enkku. Varsinkin ruotisn kuuntelua pelkään ihan hulluna. 

Tosiaan, uskonnon lukemisen aloitin syyslomalla ja tähän mennessä voin sanoa, ettei stressi ole vielä mikään mieletön. Oon edennyt lukemisessa mielestäni ihan hiton hyvin, oon saanut soviteltua muut kouluhommat tähän rinnalle ja aikaa on silti jäänyt muuhunkin. Nyt oon lukenut neljän ekan kurssin kirjat kertaalleen ja viimisen kurssikirjan lukemisen alotan koeviikon loputtua - sopivasti silloin, kun mulla se vitoskurssi alkaakin. Ennen vuodenvaihdetta olis tarkotus saada luettua vielä toiseen kertaan kaikki kirjat, niin voi sitten sen jälkeen suunnitella taas vähän eteenpäin.

Oon tehynt loppuvuodeksi siis lukusuunnitelman ja luen sen mukaan noin 30 sivua päivässä joka päivä. Oon myös saanut vähän kompensoitua: yhtenä päivänä en jaksanut lukea, joten luin seuraavana päivänä kaksinkertaisen määrän. Tällä tavoin pysyn aikataulussa. Myöskin tämän neloskurssin kirjan luin viikonlopun aikana, jotta pääsin aloittamaan koeviikkoon valmistautumisen pari päivää aiemmin. Tosin, oon jo lukenut mun tän koeviikon kolmesta reaalista yhden kertaalleen ja toisen kahteen kertaan jakson aikana.

Jonkun mielestä mä varmaan teen tosi paljon turhaa työtä, mutta tää on mun tapa hoitaa nää hommat ja näin koen saavani parhaan mahdollisen tuloksen. Tässä olikin tarpeeks ylppärijuttuja nyt hetkeen, joten palataan näistä asioista ihan muihin juttuihin taas huomenna. Loppuun vielä haluan sanoa, että kaikki kysymykset asiaan liittyen on enemmän kuin tervetulleita. Kommenttiboksiin voitte myös huikata, mitä asiaan liittyvää haluisitte mun kertovan seuraavassa osassa

Lukuintoa kaikille omiin haasteisiin!

♥:Emmi