Nyt kun on kaks viikkoa töitä takana (siis oikeesti vai?!) niin aattelin ehkä vähän valaista teitä lähinnä työnkuvasta ja ylipäätään mun fiiliksistä töiden suhteen. Niin hullua, että kaks ekaa päivää olin ihan romuna ja totesin, etten tuu oikeesti millään kestämään elokuun puoleen väliin saakka, mutta nyt kaks viikkoa tuolla olleena fiilis on kyllä jo ihan eri! Onhan se edelleen raskasta ja niitä huonoja päiviä tulee kyllä, mutta onhan toi jo paljon kivempaa kuin alussa!
Työskentelen siis hotellissa ja pääosin siivoilen huoneita, mitä nyt muutaman kerran oon joutunut käytäviä siivoomaan ja muut suomalaiset on päässyt jopa konferenssitiloihin ja niiden siivouksen pariin. Niinkun varmaan osaatte kuvitella, työnkuva on aika yksitoikkoinen ja huoneesta toiseen edetään samalla kaavalla. Plussaa, että meillä kaikkien kerroksien huoneet on yleensä jollain tapaa erilaisia ja samassa kerroksessakin saattaa olla vähän erityyppisiä huoneita! ;-)
Mun aikataulun mukaan teen joka viikko 4-5 päivää töitä ja näin ollen saan siis viikoittain viettää kahdesta kolmeen vapaapäivää. Arkisin mulla on pääosin duunia kasista neljään, tosin heinäkuussa alkaa 8-15:30 vuorot, jolloin oon aina aamusta pari ekaa tuntia aamupalalla. Vähänkö kivaa!
Viikonloppuisin hotellilla on yleensä tosi kiire, mutta mun työvuorot alkaa siinä 9-10 maissa ja päättyy sitten 15-16 aikoihin. Noita lyhyempiä päiviä kyllä aina oikeen odottaa ja niiden voimalla jaksaa kyllä sitten pitemmätkin putket noita kasista neljään vuoroja. Onneks mulla jatkuu samaan malliin koko kesän eikä taida olla yhtäkään viikkoa, jolloin mulla olis kaikki vuorot pitkiä!
Yks ihan hullun ihana asia on myös työpaikkaruokailu ja ollaan kyllä Suomityttöjen kanssa hypetetty sitä ihan hullun lailla. Meikävegaani saa aina omat "lisäsafkat" ja tänäänkin keittiöpuolen vastaava tuli mulle ihan kiukkusena, että miks en oo huudellut omien sapuskojeni perään vaan tyytynyt hiljaa vaan siihen mitä oon löytänyt :-D "Var är min mat?!!" pitää kuulemma aina alkaa huutaa, jos ruokaa ei löydy. Onko oikeesti ihanampaa?
Oon saanut myös tutustua ihaniin, erilaisen taustan omaaviin henkilöihin jo nyt kahden viikon aikana. Mun lempparityyppi suomalaisten lisäksi on ehdottomasti nuorehko musliminainen, joka aina hyppii ilosta kun nähdään ja tulee piristämään mua välillä kesken työpäivän. Niin huipputyyppi!
Näiden mietteiden kera on kiva alottaa taas huomenna uus työviikko. Kuus vuoroa ennen Suomea, ai että mä odotan ♥ Oon suunnitellut ihan liikaa kaikkea kivaa ja koitankin kolmen päivän aikan ehtiä nähdä niin montaa ihmistä, kun vaan mahis on. Nyt kuitenkin unille, että jaksaa huomenna kahdeksan tunnin vuoron. God natt! ;-)
♥:Emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti