PARIISIN KESÄ

>click< >click<

Tässä kevään aikana on tapahtunut jos jonkinmoista ja yks asia, minkä oon (ihme kyllä) saanut pidettyä täältä tähän asti poissa on mun kesäsuunnitelmat. Kesätöitäkin sitä on kovasti haettu, silti toivonut että mua onnistais ja saisin sen työpaikan ja kokemuksen, minkä oikeesti haluan.

Muistan sen tammikuun 16. päivän, kun kilautin tililtäni takuusumman Allianssille. Musta tuntu ihan kauheelta, kaikki meni vaan ihan yhtäkkiä ja en vois enää perua. En nukkunut seuaavana yönä ja aattelin vaan, että mitä mä oon nyt mennyt tekemään, oonko mä ees valmis tähän?

>click< >click<

Ajatusta sitten tovin sulateltuani, kaavakkeita täytellessäni ja erilaisia todistuksia metsästellessäni totuin ajatukseen, että se lähtö saattaa oikeesti koittaa. Kuitenkin sanoin kaikille tutuille, että ei se nyt oo ihan satavarmaa, kuka muka haluaa kesäks au pairin? 

Pari viikkoa sitten maanantaina kysyin Iidalta ranskan tunnilla, että kehtaanko laittaa Allianssille sähköpostia? Kehtaanko kysyä, josko perhettä olis tiedossa jo. Mua siinä vaiheessa pelotti, että jos en saa paikkaa, kesätöitä tai mitään niin mitä mä koko kesän teen? Seuraavalla oppitunnilla mulle tuli sitten sähköpostia, että sulle on tullut perhetarjous Ranskasta. Kädet täristen luin sähköpostia ja pistin perheelle samana päivänä vielä viestiä.

>click< >click<

Tän viikon maanantaina skypetin ekan kerran mun perheen kanssa ja keskiviikkona sain varmistuksen paikasta; mä lähen kesäksi Pariisiin! En olis parempaa sopimusta voinut saada ja kaikki - työajat, sijainti ja perhe vaikuttaa niin ihanalta. Tänään lähtöön on noin 85 päivää aikaa, mä en oo tarkasta päivästä vielä ihan sata, koska en oo vielä bookannut lentoja. Alkuviikosta koitan saada senkin homman hoidettua, niin sitten ei tarvii enää muuta kun odottaa ;)

♥:Emmi