Musta tuntuu ja voin hyvin kuvitella, että monella hyvälläkin opiskelijalla kaatuu ylppäreihin lukeminen siihen, että kunnon aikataulua ei ole. Huomasin saman itse syksyllä, kun en juurta jaksaen tehnyt suunnitelmia ja aikataulutuksia, vaan kirjoitin kalenteriin joka viikko jotain suuntaa antavaa - molemmat aineet jäi muutaman pisteen päähän paremmasta. Ja joo, nyt suoraan sanoen vituttaa.
Mutta syksyn "mokauksien" jälkeen oli hyvä heti alkaa panostaa kahta kauheammin ja muistella sitä uskonnon pänttäystä vuosi takaperin - nyt aineita olis viisi lisää, mutta viisautta sitäkin enemmän. Kärsivällisyys on se, mitä tää vaatii. Se, että jaksat joka viikko ajatella eteenpäin ja pohtia, mikä on sun resursseihin sopiva lukemisen määrä ja mihin sun aika riittää. Mun mielestä isomman ja karken viikkosuunnitelman lisäksi on tosi tärkeää tehdä myös päiväkohtainen suunnitelma, sieltä sitten näkee mille päiville jää miten paljon aikaa ja milloin et voi lukea lainkaan.
Mun alkuperäinen suunnitelmahan oli kahden ekan aineen kohdalla se, että molempia luetaan vähän joka päivä. Kolme ekaa viikkoa mentiin sillä pohjalla ja nyt oon ottanut pikkuhiljaa äikän samaan pakettiin. Nyt ranskan kielioppikertauksen olevan ihan mahtavalla mallilla (vaikka itse sanonkin), voi vähän höllätä sen suhteen ja jakaa viikonpäivät puoliksi ranskan ja äikän kesken. Yhteiskuntaopista mulla on niin paljon luettavaa, että sitä menee ihan joka päivälle, mikä on mun mielestä hyvä. Näin lukemiseen tulee selkeä rutiini eikä kynnys lukemisen uudelleen aloittamiseen kasva.
Mä en oo vielä ihan tarkkaan miettinyt, miten aikataulutan hommat viimeisen kolmen aineen astuessa peliin, mutta siihen onkin vielä nelisen viikkoa aikaa. Mä ehdin hyvin lomaillessa suunnitella seuraavan kahden kuukauden, eli tammi-helmikuun suunnitelmat, joten silloin ollaan taas hieman viisaampia. Tässä vaiheessa voisin kuvitella, että jaan hommaa aika pitkälti niin, että yhteiskuntaoppia ja ranskaa tulee luettua vähän joka päivä, ruotsia 4-5 päivänä viikosta ja lyhyitä kieliä 3-4 päivänä viikosta. Te näätte kuitenkin lopputuloksen sitten, kun olen siihen asti päässyt!
Lyhyesti sanottuna aikataulujen ja suunnitelmien tekemisessä tärkeintä on nimenomaan se jatkuvuus. Taukopäivien tullessa kynnys lukemiseen kasvaa ihan oikeasti ja mitä pitemmälle lukemista sysäät, sitä enemmän se kokoajan vaikeutuu. Kumpi kuulostaa teidän korvaan paremmalta, vähän joka päivä vai sitten kuukautta, kolmea viikkoa ennen kirjoituksia joka päivä kauheita lukumääriä? Ja mikä tulos siitä jälkimmäisestä tulee? Mun kohdalla ei ainakaan mikään hyvä.
Edelliseen viitaten toinen tärkeä asia on siis se, että et haukkaa liian isoa palasta kerrallaan. Tässä vaiheessa on turha enää kevään osalta puhua ilmoittautumisista ja siitä, kuka hounii liikaa aineita ja kuka alittaa rimaa, mutta tulevaisuuden osalta - ajattele oikeasti jaksamistasoasi ja sitä, kuinka moneen aineeseen voit panostaa kerralla kunnolla. Mä voin ihan henkilökohtaisesti sanoa, että kuus ainetta viimiseen kevääseen ei tunnu kivalta, varsinkin kun kolmessa niistä on kova paine saada maksimaalinen tulos. Toisaalta en jaksaisi stressailla asioista, mutta samalla mietin viime kevättä ja sitä stressiä uskonnon kanssa... Tuloksen maksimointi onnistui kovan paineen alla parhaiten. En mä tiedä teistä, mutta löysäily ja puoliteholla vetäminen ei mun osalta onnistu.
Miten te aikataulutatte ylppäreihin lukemista? Kaikki vinkit on sallittuja ja suotavia, yhdessä me tässä liemessä ollaan. Tsemppiä kaikille!
♥:Emmi
PS. Jos missasit eilisen suosikkipostauksen, löydät sen tästä!
