Pain au chocolat, macarons, éclaires, crêpes, galettes ja kaikki on maistettu. Kaikista ei kyllä pidetty, haha!
Viiniä on juotu sekä Eiffelin juurella, että Seinen äärellä.
Seinen äärellä on myös nautiskeltu omasta seurasta herkkupiknikin ja kirjan kera, sekä katumuusikosta iltahämärässä crêpesien ja hyvän seuran kera.
Oon nähnyt Notre Damen, Moulin Rougen ja Bastillen sekä tietenkin Eiffelin vähän turhan moneen kertaan.
Oon ollut piknikillä mm. Champ de Marsilla, Jardin du Luxembourgissa, Grande Archen portailla ja monessa pienemmässä puistossa.
Oon tanssinut kanaalin reunalla matkakaiuttimesta pauhaavan espanjalaisen musan tahdissa.
Oon tullut aamun ekalla junalla kotiin.
Oon käynyt jopa kahdessa museossa ja nähnyt sen Mona Lisan!
Oon käynyt Arc de Triomphen huipulla, vaikken Eiffelin huipulle koskaan päässytkään.
Versaillesissakin tuli piipahdettua viime viikonloppuna!
Oon käynyt teatterissa katsomassa stand uppia, sekä yksin elokuvissa.
Oon juonut kahvin perinteisessä ranskalaisessa brasseriessa.
Vietin muutaman päivän ranskalaisessa maaseutukylässä.
Ja näin olen nyt vihdoin käynyt Bretagnessa!
Ja koin ekaa kertaa ranskalaisen illallisen: alkupala-pääruoka-juusto-jälkiruoka!! Uskomaton tunne kun salamyhkäsesti huomasin sen ;-D
Oon nähnyt tyypillisen pariisilaisen ylimmän kerroksen huoneiston (siis huoneen)
Olen harhaillut ympäri Pariisia patonki kädessä.
Montmartressa oon käynyt liian monta kertaa ja Sacré-Coeur on varmaan maailman kaunein rakennus.
Oon ostanut kuusi mekkoa ja kuudet kengät...
Oon katsellut Pariisia korkeuksista - monessa eri paikassa.
Oon ollut Le Marais'ssa ja maistanut alueen tyypillistä ruokaa - falafelipitaleipää!
Olen syönyt pihvin! (tää oli käsky mun kaverilta, ennen kuin tänne lähdin haha)
Oon kokenut Pariisin kesä 2015-helteet (ja melkein kuollut)
La fête de la musique oli uskomaton kokemus...
Oon nautiskellut brunssista hyvässä seurassa.
Mutta myös oma seura on monesti riittänyt.
Oon kokenut niin mahdottomasti kaikkea, etten edes muista tai pysty kirjoittamaan kaikkea ylös. Mun to do-lista oli paljon lyhyempi kuin tämä, ja silti olen tehnyt vielä enemmän. Näin kotiinpaluun lähestyessä on siis hyvä katsoa vähän taaksepäin ja muistella näitä muutamaa kuukautta ja kaikkea uskomatonta, mitä oon tässä ajassa ehtinyt kokea. Hetkeäkään en vaihtais. En ees huonoja hetkiä lasten kanssa. Kun ne saa tottelemaan, tai saa kiitosta (tai pusun, mä sain eilen kun lupasin leipoa kakkua!!) niin unohtaa kyllä kaikki kiukunpuuskat. Mun tulee melkein ikävä tänne!
Ihanaa tiistaita tyypit
♥:Emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti